Sibil Yanev Kirjoitan blogia yhteiskunnallisista asioista Suomessa. Ulkomaalaistaustaisena annan omia näkemyksiä varsinkin kotouttamispolitiikkaan liittyen.

Miksi opiskelijoilla on edes tulorajoja?

  • Miksi opiskelijoilla on edes tulorajoja?

 

Miksi opiskelijoilla on edes tuloraja olemassa, jos opintotuen eteen seurataan (yhä tiukemmin) opintosuorituksia. Eli siis jos opiskelija suorittaa opintotuen lain mukaiset edellykyset niin miksi ollenkaan pitäisi ottaa huomioon muita tuloja. Varsinkin mietin tässä freelance-puoleella toimivia tekijöitä. Freelance-ala sekä mikrotason yrittäjyys tulee tulevaisuudessa olemaan keskeinen työllistämismalli ja voitaiisn vähän ennakoida tätä tekemällä järkeviä lainmuutoksia.

Jos opintojen aikana voisi aloittaa sen alan toimintaa mitä opiskelee niin valmistauduttuaan koko yhteiskunta hyötyy siitä, että yrityksen tai freelcance toiminnan "kasvukipu" on tehty valmiiksi. Myöskin tämä tukisi enemmän loppututkintotyön soveltamineen ajankohtaisesti aiheeseen.

Monesti lainsäädännöt perustuu siihen yhteiskuntatilaan, joka ei ole enää olemassa. Se perustuu siihen, että on olemassa massatyöpaikkoja ja opiskelun jälkeen työurat ovat melko lineaarisia. Näin ei enää ole ja kunta ja valtio ovat melkein ainoat missä on massatyöpaikkoja vähittäistavaraketjujen ja it-palvelusektorin lisäksi. Jos palataan jo siihen alkukysymykseen niin onko sillä käytännössä väliä kuinka paljon joku tienaa jos tekee opintosuoritteet? Tai miksi pitäisi olla väliä? Jos ei niitä tee niin sitten joutuu palauttaa niitä kuten nytkin. Mutta toimeentuloon ja varsinkin ostovoiman parantamiseen ei saisi puuttua ja opintoraha pitäisi perustua pelkästään opintosuorituksiin. 

Tämän lisäksi on käsittämätöntä että on olemassa etuuksia jotka ovat alempia kuin viimesijaisin etuus eli sosiaaliturva. Kaikkien muiden etuuksien kuuluisi olla suurempia elleivät ne olisi kannustinloukkuja ja passivoivia tekijöitä. Opiskelijoilta vaaditaan ottamaan lainaa opiskelun aikana. Se ei olisi ongelmana jos valtio tai kunta (taikka yritykset) takaisivat varman työpaikan, jossa vakkarin mahdollisuus valmistauduttuaan. Mutta näin ei käy. Nyt rangaistaan ihmisiä siitä, että opiskelevat "väärä alaa" vaikka maailma on muuttunut riippumatta heidän valinnastaan. 

Opiskelijoiden toimeentulo on erittäin ratkaiseva tekijä opiskeliutilanteeseen liittyvään masennukseen ja mielenterveysongelmiin. Monelle on helpompaa vaan jäädä työttömäksi tai olla vaan sosiaalituen piirissä, koska toimeentulo nousee silloin. Ihmiset ottavat pikavippejä ja joutuvat velkakierteiseen eikä huumeiden tai seksin myymineen ole poikeuksellista toimeentulonsa eteen. Asumisen kustannukset ovat melko keskeisiä tässäkin ja asutnopolitiikka näyttäisi olevat täyisn instituutiosijoittajien ohjauksien alaisuudessa. Väliaikaista asumismallia ei haluta edes kokeilla ja asuntoja ajatellaan olevan vain sijoittajien kohtaita, jonka takia niitä ei rakenneta tarpeen ja toimivuuden mukaan. 

Minkänlaisen viestin haluamme antaa nuorille siitä kannttako kouluttautua ja miten kohdellaan opiskelijoita, jolla ei ole lineaarinen opintoputki? Eedllisen hallituksen (2015-2019) viesti oli tämä - ministereiksi valitaan kavereita ilman muodollista kolulutuskompetenssia sekä leikataan ja vähätellään varsinkin krorkeakoulujen rahoitusta ja statusta. Se antaa sellasen kuvan, että koulutettu väki on pohjakansa ja vain ammmatilliseella kouuluksella on väliä. Tämän lisäksi jo muinaisajalta jäänyt matra, että teollisuus, energiateollisuus maatalousteollisuus ovat ainoat alat, jotka kannattaa tukea, ovat vahvasti virheellisiä. Tulevaisuudessa nimeomaan palveluinnovaatiolla ja yrittäjyydellä (miksrotason yrittäjyys varrsinkin) on merkkittävin tekijä yhteikunnassa. Sen pitäis näkyä myös lainsäädännössä. Perinteisen alojen lobbausologopolille on asetettava haastajia!

Opiskelijat ja niiden hyvinvointi ovat aidosti sijoituksia, jotka kannattavat tulevaisuudessa! Ei voi olla niin, että työttymänä oleminen on kannattavampaa kuin opsikelu!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kokoomuksen ja keskustan varakkaiden eläkeläisten puolueita ei kiinnosta muiden kuin omiensa asiat.Heidän sisäpiireissään ei ole pienituloisia opiskelijoita.

Kokoomuksen ministeri sanni g.laasonen joka iltalehdestä stubbin avulla nostettiin hallitukseen ,ei keskustan saarikon kera välitä vähääkään opiskelijoista tai suomalaisten lasten ,nuorten ja tai lapsiperheiden tulevaisuudesta.

Näistä lähtökohdista kun opiskelijoiden asemaa huononnetaan (mikään muu ryhmä ei tarvitse ottaa PANKKILAINAA toimeentulotuen sijasta)kuin opiskelijat.Kun ns.köyhän tai pienituloisten lapset joutuvat ottamaan 20 000-40 000 PANKKILAINAA eivät näiden sisäpiirien joudu,koska heille säästetään lapsilisät jne.ja ne ylihintaiset sijoitusasunnot joista nämä varakkaat sisäpiiriläiset saavat vuokratuloina veronmaksajien rahoilla asumistukien kautta korkonsa maksatettua,asunnot.

Suomessa ovat nuoret ajettu velkavankeuteen jo ennen sitä työpaikkaa,joka on sattuman kauppaa halpatyövoiman maassa tulevaisuudessa.Hallituksessa taas istuu suojatyöpaikkalaiset ja miljonäärit (kuten kelankin hallituksessa ja päättämässä asioita)Kun korot lähtevät nousuun ovatkin nuoret kusessa,moni jo nyt.PANKKILAINA lasketaan tuloksi jolloin pienituloisen perheen nuori elättää työttömät vanhempansa ja sisaruksensakin PANKKILAINALLAAN,JOS ASUU KOTONAAN.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Eli siis jos opiskelija suorittaa opintotuen lain mukaiset edellykyset niin miksi ollenkaan pitäisi ottaa huomioon muita tuloja."

Koska opintotuki ei ole opiskelusta maksettavaa palkkaa vaan -- kuten nimestäkin voi päätellä -- tuki toimeentulon varmistamiseksi.

Opintotuesta puhuessaan opiskelijat myös unohtavat epäsuorat tuet. Merkittävin niistä on ateriatuki, eli opiskelija saa 2,60 eurolla monipuolisen lounaan, josta muut joutuvat maksamaan yleensä vähintään 8,00 euroa. Tästä kertyy kuukaudessa tukea keskimäärin 113,40 euroa. Enemmänkin, jos opiskelija syö joinain päivinä kaksi kertaa. Esimerkiksi ensimmäisen kerran 10:30 ja toisen kerran toisessa ruokalassa 14:30. Tämä on periaatteessa kiellettyä, mutta käytännössä sen valvominen on mahdotonta.

Toimituksen poiminnat