*

Sibil Yanev Kirjoitan blogia yhteiskunnallisista asioista Suomessa. Ulkomaalaistaustaisena annan omia näkemyksiä varsinkin kotouttamispolitiikkaan liittyen.

Kilpailukyky puntarin alla, elämmekö harhassa?

Totuus Suomen kilapilukyvystä

 

 

(Olen tyhjentämässä vanhoja blogeja ja päätin postaa tämän kirjoituksen muutaman kk takaa tänne. Jostain syystä kuvien skaalaus ei oikein onnistunut (UusiSuomi muutti ne automaattisesti alkuperäiseen (liian isoon) kokoon. Laitoin tälläisiin kuviin linkki vaihotehtoina)

Sisältö:

  • Onko Suomi kilpailukyvytön?
  • Totuus kilpailukyvystä Suomessa 
    • Syy 1 -Taustalla on teollisuustuotteiden kysynnän lasku
    • Syy 2 – Asuntoja ja maata ostettiin velalla ja kustannukset siirretään nyt vähävaraisille
    • Syy 3 – Työttömyystilastot eivät kerro koko totuutta / Työttömyys ei johdu nuorten ”laiskuudesta”
    • Syy 4 – Kiristykset osuvat heikko-osaisiin ja hyödyt valuvat suuryrittäjille, omistajille sekä ylikansallisille yhtiöille
    • Syy 5 – Pakolaisuus ei ole (vältämättä) työperäinen maahanmuuto
    • Syy 6 – Venäjä-boikotin vaikutus Suomen kansantalouteen
    • "Lisäsyy" (7) – Miksi Suomeen ei investoida
    • "Lisäsyy" 8 - Raskas poliittiinen keinottelu

       

  • Lopuksi

 

Onko Suomi kilpailukyvytön?

Suomen hallitus ja Suomen pankki haluavat antaa sellaisen kuvan, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky olisi jotenkin romahtanut täysin ja olisimme matkalla kohti pohjatonta kaivoa nykymenoilla. Todellisuudessa Maailman talousforumin WEF:n mukaan Suomi on kilpailukykyvertailussa tippunut 4. sijasta vuonna 2014 8. sijaan vuonna 2015. Vertailumaita oli viime vuonna (2015) 140 eli Suomi oli siis 8/140 eli erittäin kilpailukykyinen edelleen.

Talousforumin vertailussa Suomen kilpailukykyä heikensi eniten palkkojen joustamattomuus (kilpailukykysija 140/140), verotuksen kannustamattomuus (109/140), kotimaisen alihankkijoiden vähäinen määrä (96/140), palkkaamisen ja irtisanomisen joustamattomuus (87/140) ja yritysten voittojen ja työvoiman korkea verotus (81/140). Siis työvoimapoliittisia tekijöitä miltei kaikki. Toisin sanoen Suomen pienet markkinat ja keskittynyt toimintarakenne (ja heijastevaikutuksena mahdollinen rakennekorruptio) vaikuttavat olennaisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn.

Yksi dominoiva selitys taloustieteilijöiden suunalta on Suomen palkkojen (varsinkin teollisuussektorilla) suhteellisen kova nousu verrattuna kilpailijoihin 2000-luvulla. Kun vuonna 2007 luovuttiin TUPO-järjestelmästä, palkat nousivat voimakkaasti. Silloin sovittiin kaksivuotisista työehtosopimuksista, joihin sisältyneet palkkojen sopimuskorotukset olivat suuret. Valitettavasti se tapahtui juuri ennen 2009 lamaa ja kerrannaisvaikutus oli tuhoisa. Koska palkat eivät Suomessa jousta alaspäin, syntyi vastaavanlainen tilanne, kuin Kuva 1 esittää.

(KUVA 1 Labor costs Finland)

Työkustannus 2 Suomi

Työyksikkökustannukset Suomessa ja vertailumaissa.         (Lähde: Reuters)

 

 

Hallituksen näkökulmasta tämä on johtanut siihen, että kokeat työvoimakustannukset pienentävät investointihaluja Suomeen. Siis, että korkeat yksikkötyökustannukset olisivat syinä Suomen vaihtotaseen heikosta kehityksestä. Kuitenkin Eurostatin työvoimakustannustaulukon mukaan Suomi on aivan samalla viivalla  esimerkiksi Saksan, Ranskan, Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Belgian kanssa yksikkötyökustannuksista.  Itse asiassa EU-alueella on peräti seitsemän maata, jossa on korkeammat työvoimakustannukset kuin Suomessa. Totuus kilpailukyvystä löytyy siis pidemmän mutkan kautta.

-----------------------------------------------

Totuus kilpailukyvystä Suomessa

Ohessa olen listannut syyt Suomen heikkoon tilanteeseen (ei kilpailukyky ole tärkein mittari) ja perässä lyhyehkön ratkaisuehdotuksen.

Syy 1 -Taustalla on teollisuustuotteiden kysynnän lasku

Se on totta, että työkustannusten taso on Suomessa noussut rahaliiton aikana noin 10 % suhteessa kauppakumppanimaiden keskiarvoon. Nousu on ollut jotakuinkin saman verran nopeampaa suhteessa euroalueen keskiarvoon. Kuitenkin nousu ei yksinään riitä selittämään vaihtotaseen alajuoksu, joka näkyy Kuvassa 2.

(KUVA 2- Vaihtotase)

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/vaihtotase.jpg?w=...

 

Vaihtotase / Kauppatse - Suomi (Lähde: Tilastokeskus)

Suomessa tehdasteollisuuden osuus tavaroiden ja palveluiden koko viennistä on noin 80 %, joka on ainutlaatuinen suhde EU:ssa. Suomi koki valtavan elektroniikkateollisuuden ja paperiteollisuuden arvonlisäyksen heikkenemisen 2000-luvulla. Niin koki muutkin EU-maat, mutta teollisuuspainotteisuuden takia Suomelle isku oli kohtalokas. Elektronikkatuotteiden hinta romahti Aasian markkinoiden myötä ja paperiteollisuuden kysyntä heikkeni asiakirjojen digitalisaatioiden myötä. Ollaankin siirtymässä nykyään teollisuuskeskeisestä taloudesta kohti hoito- ja huoltoyhteiskunta. Arvonlisäyksien lasku (hinta) näkyy Kuvassa 3.

(KUVA 3- tehdasteollisuuden tuotannon hinta)

 

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/tehdasteollisuude...

 

Ratkaisu 1 – Innovointiin johtavaan koulutukseen on panostava

Suomen talous ei voi jatkossa toimia siten, että se tuottaisi muiden tilaamia tuotteita taikka perustuisi suurten maailmankonsernien palvelemiseen. Suomi on sen verran pieni maa, että skaalaan perustuva kansainvälinen kilpailu on nähtävästi turha. Sen sijaan on panostettava laatuun ja tuotekehitykseen.  Innovaatioita on tuettava ja teknologiakehityksen myötä luotava uusia tuoteita, joita todella halutaan maailmalla. On siis lähdettävä vientinäkökulmasta kehittelemään tuotteita ja palveluita, joille ei vielä löydy markkinoita. Kehittyvien maiden markkinoille pääsyyn on syytä panostaa enemmän. Koulutukseen ja varsinkin johtajakoulutukseen ja vastuunkantoon tarvitaan enemmän panostusta. Monesti hyvät ideat Suomessa ovat jääneet kehittämättä huonon johtajuuden takia sekä johtajien kilpailemattomuudesta.

-----------

Syy 2 – Asuntoja ja maata ostettiin velalla ja kustannukset siirretään nyt vähävaraisille

Palkkojen nousun myötä vuodesta 2000-luvusta lähtien työssäkäyville ihmisille jäi enemmän rahaa kulutukseen ja investointeihin. Otettiin lainoja ja sijoitettiin maaseudulle maata ja metsää ja kaupungeissa (pääosin Helsingissä) asuntoja. Kiintestöjen (varsinkin uusien) hinnat nousivat velanoton myötä suurin harppauksin ylöspäin, kuten Kuva 4 selventää. Sijoitusasuntoja vuokrattiin eteenpäin ja maata edelleen vuokrattiin maanviljelijöille ja metsänhoitajille. Myöhemmin pikavippien ja kulutusluottojen myötä velaksi alettiin ostaa myös kulutusluotoitta ja pienempiä sijoituksia. Trendi näkyy Kuvassa 5.

(KUVA 4 – Omakotitalot)

Omakotitalojen hintakehitys

Omakotitalojen hintakehitys (Lähde: Tilastokeskus)

(KUVA 5 – velanotto)

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/velkantuneisuus.p...

Finanssikriisin jälkeen kustannuksia ja luottotappioita siirrettiin suoraan maa- ja asuntovuokriin, josta hyötyivät vain ne, jotka ostivat veloiksi useita kiinteistöjä ja paljon maata tai metsää. Muut jäivät joko kahden asunnon loukkuun tai sitten niiden ostovoima heikkeni huomattavasti, kun vuokrataso alkoi nousta nopeammin kuin yleinen hintataso. Kuvassa 6 näkyy vuokratason huima poikkeama kuluttajahintaindeksiin nähden. Kuvassa 7 taas näkyy, miten asumisen kustannukset nielevät suurimman osan kuluttajan kuluista.

(KUVA 6 – vuokrataso)

asuntojen vuokran nousu blogi

Vuokrataso (Lähde: Tilastokeskus)

(KUVA 7 – käyttöaste kulutukselle)

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/kulutuksen-kc3a4y...

 

Maalla näkyi vastaava tilanne, kun suuret maan- ja metsänomistajat voivat kuitata luottotappionsa korottamalla maanvuokria. Itse tuottajia (maanviljeilijöitä) haittaa eteenkin tuottajahinntoijen heikko markkinatilanne ja Yara:n lannoitemonopolin aiheuttama lannoitteiden ylihinta. Vuokrien tason nosto aiheuttaa riippuvuutta valtioavustuksiin ja siten maataloustukiin, joiden hyödyt valuvat maanomistajille.

Ratkaisu 2 – Vuokra-asuntoja on rakennettava lisää varsinkin pääkaupunkiseudulle / Tarvitaan vastatoimenpiteitä lannoitemonopolille ja maataloustukien riippuvuudelle

Vuokra-asuntojen kysyntä ylläpidetään kaavoitusmonopolin kautta keinotekoisesti korkeampana kuin olisi tarpeeksi. Siten myöskin vuokrataso on selvästikin ylihinnoiteltua. Mitä korkeamman vuokran voidaan asunnoista pyytää, sitä nopeammin suurisijoittajat voivat kuitata lainojen aiheuttamat luottotappiot. Kuitenkin syrjäytymisen negatiiviset vaikutukset asuntopulasta tulevat olemaan paljon voimakkaammat yhteiskunnalle, jos vuokra-asuntoja ei rakenneta lisää. Vuokra-asuntojen rakentamisella saadaan torjuttua kertaheitolla monia muitakin ongelmia. (Palaan niihin, kun käsittelen työllisyyttä).

Lannoiteteollisuudelle on asetettava reilu kilpailija. Siten saadaan irrotettua Suomen maatalous Euroopan komission maataloustukikierteesta ja voidaan aidosti tehdä Suomen edun mukaista maatalouspolitiikkaa eikä direktiivien mukaisia myönnytyksiä. Vuokratuloille on asetettava katto, jos taso nousee kohtuuttomalle tasolle. Kun tuottajille jäisi enemmän käteen, hyötyisivät sekä vuokralainen että vuokranantaja.

----------

Syy 3 – Työttömyystilastot eivät kerro koko totuutta / Työttömyys ei johdu nuorten ”laiskuudesta”

Työ- ja elinkeinoministeriön ja tilastokeskuksen tekemät työttömyystilastot jättävät paljon tulkitsemisen varaan. On kenties totta, että työllisyys ja työttömyys eivät aina kohtaa. Työttömyysaste oli tammikuussa (2016) 9,1%. Kuitenkin työn ulkopuolella olevia oli melkein puolitoista miljoonaa ihmistä, joista piilotyöttömiä melkein 200 000, yli 30 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Jos otetaan piilotyöttömyyttä mukaan niin työttömien määrä on lähellä 500 000 tasoa.

Suurin osa työelämän ulkopuolella olevista, jotka ovat pääkaupunkiseudulla, asuvat vuokra-asunnoissa. Vuokrien suuri kasvu on heikentänyt huomattavasti näiden ihmisten ostovoimaa. Tämän lisäksi liian huono sääntely pikavippimarkinoilla on johtanut siihen, että suurella osalla (nuorilla) on velkaa ja yhä useampi (nuori) on ulosottovelallinen. Tämä vaikuttaa huomattavasti palkkojen vaatimustasoon, kun mietitään kannattaako työtä ottaa. Työllä pitäisi siis kattaa isot velat ja korkeat vuokrat ja vasta ylimenevä osuus voidaan sijoittaa, kuluttaa tai säästää. Kuvassa 8 näkyy ulosottovelallisten nouseva taso. Monia nuoria on myöskin todettu ulosotossa varattomaksi, joten velallisten määrä on paljon suurempi kuin tilastot antavat olettaa.

(KUVA 8- ulosottovelalliset)

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/ulosottovelallise...

 

Itse työn luonne on muuttunut huomattavasti. Kun katsoo Helsingin Sanomien työllisyystilastoja huomaa, että suurimman osan työttömistä onkin nimenomaan teollisuus- ja rakennussektorilla. Siis sektorilla, jonka koko pienenee jatkuvasti. Sen sijaan eniten avoimia työpaikkoja löytyy  mm. myynti-, toimistosiivouksen-, sairaanhoito-, puhelinmyynti- ja lähtihoitoaloille. Nämä kaikki alat ovat suhteellisen matalapalkkaisia ja ovatkin yleensä ”siirtymäaloja” eikä työllistävät pidemmäksi ajaksi työntekijöitä. Sairaanhoito- ja lähihoitoaloilta vaaditaan alan koulutusta ja kielitaitoa.

Tämän lisäksi suurin osan työnhausta tapahtuu sisäisesti ja jo työssä olevien hakijoiden kautta. Kunnissa ja valtioissa avoimet työpaikat täytetäänkin yleensä sisäisesti ja avoin työnhaku on ainoastaan lain vaatima velvoite. Palkkataso ei vastaa kuitenkaan kustannustasoa esimerkiksi silloin, kun kyseessä on yksinasuja Helsingissä. Avoimet tai vapaat työpaikat näillä sektorilla täyttyvät opiskelijoista tai kausityöntekijöistä, jotka asuvat esimerkiksi kommuuneissa jaksoittain. Usein työsuhteen luonne on osa- tai määräaikainen.

Työtä ei yksinkertaisesti voi aina ottaa vastaan, kun käteen jäävä osuus tuskin kattaa kaikki kustannukset pääkaupunkiseudulla. Toisaalta muissa kunnissa työnsaanti on vieläkin hankalampaa. Nuorille sanottiin, että kannattaa opiskella teollisuus- ja informaatiosektorin aloja, koska talouden nousukausi jatkuisi loputtomiin. Toisin kävi ja nyt näitä samoja nuoria syytetään siitä, että ovat ylikoulutettuja eivätkä suostu ottamaan myynti- ja puhelinmyyntitöitä tai kouluttautumaan hoitoalasektorille. Samat tahot usuttivat niille kuitenkin joustolainoja vedoten, että niitä maksetaan helposti nousukauden aikana.

Ratkaisu 3 – Vuokra-asuntoja on rakennettava lisää / Työn on tehtävä joustavammaksi ja kannattavaksi

Edelleenkin koska palkat eivät jousta alaspäin on kulutaso tiputtava, jotta työnteko olisi kannattavaa. Tätä varten tarvitaan lisää vuokra-asuntojen rakentamista. Vain sillä saadaan työllisyystason nostettua. Itse työn on tehtävä joustavaksi eikä työttömyyskorvausta saisi menettää kertaheitolla vaan asteittain, koska nykyään työn luonne on käytännössä osa-aikainen tai määräaikainen.

Edelleen on panostava innovointiin ja aivan uusiin aloihin. Vanhustenhoito ei voi jäädä kansantalouden ainoaksi verolähteeksi.

----------

Syy 4 – Kiristykset osuvat heikko-osaisiin ja hyödyt valuvat suuryrittäjille, omistajille sekä ylikansallisille yhtiöille

Kuva 9 täsmentää asiaa.

(KUVA 9 – Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus)

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/kotitaloudet-sosi...

Kuviosta näkyy, miten opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät joutuvat kärsimään eniten nykyisistä leikkauksista. Syrjäytymisriski näissä ryhmissä on suuri. Yrittäen ”hyppäykset” yli mediaanitason 2000-luvulla ehkä johtuvat johdannaismarkkinoiden keinottelusta taikka valtion omistuksessa olevien yritysten myyntivoitoista (esimerkiksi Kemira GrowHow).

Maatalousyrittäjien mediaanin nousu kertoo pikemminkin siitä, että osa yrittäjistä ovat saaneet erittäin suuret voitot suhteessa muihin, koska tuottajien myyntihinta on ollut alhainen ja kustannustasot ovat lainnoitehinnan myötä kallistuneet huomattavasti. 2007 vuodesta lähtein ”yrittäjien” kohdalla näkyy selvä nousutrendi. Kysymyksessä voi olla kiinteistökaupoista ja vuokratuloista saatuja voittoja sekä suuria palkitsemiskäytäntöjä varsinkin valtion omistuksessa olevien johtajien eläköitymisessä.

Kuitenkin suuryrityksiä ja suuryrittäjiä on kohdeltu huomattavasti kevyemmin kuin opiskelijat, eläkeläiset sekä keskituloiset ja pienyrittäjät. Suuryritysten osinkojako on ollut monella tasolla suurempi kuin samanaikainen palkkakehitys.

Ratkaisu 4 – Poliittisten sidosten määrä kansantaloudessa on valvottava tarkemmin

Vaalitukijärjestelmä mahdollistaa rakennekorruption esiintymisen. Tässä tapauksessa velka on muodoltaan kiitollisuudenvelka ja perustuu pelveluvaihtoon. Silloin kuin tuleva vaalituki tai valintatulos motivoi päätöksiä voimakkaammin kuin valtion etu, on tilanne toivoton. Yrittäjyyttä pitää toki tukea, mutta se ei voi tapahtua niiden kustannuksella, jotka eivät voi vaikuttaa tulotasoonsa millään lailla. Nykyinen malli suosii niitä, jotka ovat velkarahalla tai pääomatuloilla hankkineet itselleen niin paljon kiinteistöjä, maata ja osinkoja, että voivat ”sanella” kansantalouden kehitysraameja. Veronkiertoa (verosuunnittelua) ei pystytään mitenkään nykylainsäädännöllä kohdistaa varsinaisiin investointeihin maahaan, joten uskottavuus ”säästöissä” valuu hukkaan, jos vain pienituloisia pakotetaan mukaan ”talkoisiin”.

Toisaalta AY-liiken /ja muiden työliittojen) sanelupolitiikka on tullut tiensa päähään. Niin kauan, kun aletaan sanella poliittista agendaa väittäen samalla, että ajetaan työnikäisten ehtoja, on tilanne silloinkin toivoton. Vuoden 2007 Tehy:n joukkoirtisanomisuhka, joka , jos olisi toteutunut olisi mahdollisesti aiheuttanut useiden ihmisten kuolema sairaaloissa on yksi esimerkki työliittojen poliittisesta painostuksesta.

----------

Syy 5 – Pakolaisuus ei tarkoita (vältämättä) työperäitä maahanmuutoa

Vuonna 2013 Jyrki Kataisen hallitus loi Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – strategiaa. Siinä katsottiin mahdollisuuksia houkutella työnperäisiä siirtolaisia Suomeen korvaamaan huoltotaseesta johtuva vajetta työvoimassa. Suomessa syntyvyys ei riitä kattamaan työvoimatarpeen, joten strategian mukaan tarvitaan maahanmuuttajia korvaaman vajeen. Strategia myös painotti syrjintävastaisten toimintojen tärkeys sekä sitä, että maahanmuuttajien kotoutuminen on ensisijaisen tärkeä. Lähdettiin oikeaan suuntaan ja positiivisen syrjinnän kautta monet pitkäaikaistyöttymät saatiinkin työllistettyä. Lisäksi opiskelijoille annettiin mahdollisuus saada oleskelulupaa opiskelun päädyttyään, jos tarkoituksena oli työllistyä.

Mutta vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti takapakkia. Nykyisen hallituksen linjaus rinnastaa turvapaikanhakijoita maahanmuuttajiin oleskeluluvan saatuaan rikkoo selvästi tilastoanalyysien merkityksen. Kotouttumislain mukaan pakolaisstatuksen saaneita sekä oleskeluluvan kansanvälisen suojelutarpeen kautta saaneita voitiin siis rinnastaa muihin maahanmuuttajiin ja siirtolaisiin. Siis käytännössä virolainen työsiirtolainen rinnastettiin esimerkiksi lukutaidottomaan pakolaiseen Irakista. Näillä kahdella henkilöllä on aivan erilainen syy tulla nimenomaan Suomeen eikä niitä voi rinnasta keskenään.

Tämän lisäksi turvapaikanjärjestelmää on käytetty systemaattisesti hyväkseen laittomassa maahanmuutossa ja laittomassa maassaolossa. Jos ei tilanteeseen reagoida tarpeeksi voimakkaasti niin tästä ja ylipäätänsä turvapaikkamaahanmuutosta koituvat suurimmat kustannukset Suomelle lyhyessä ja pitkässä juoksussa. Kaikkia muita syitä voidaan unohtaa, jos maahanmuutopolitiikka ei hoideta kunnolla. Jos ei, niin turvapaikanmaahanmuutto lisää työttömyyttä, aiheuttaa vuokratason keinotekoinen nousu, heikentää julkisia palveluita ja pidentää jonoja. Vapaa liikkuvuuden nojalla Helsinkiin tulee valtava piikki asuntojen kysynnässä.

Maahanmuuttoasioiden skaalat ja heijastevaikutukset yhteiskunnalle ovat sen verran isot, että yksityistäminen ei ole järkevä ratkaisu. Mieluummin velan kautta hoidetaan maahanmuutto kunnolla, kun se, että hoidetaan puolitieheen ja aiheutetaan valtavia lisäkustannuksia tuleville sukupolville maksettaviksi.

Ratkaisu 5 – Turvapaikanhaku on ensisijaisesti humanitääristä ja vaaditaan muutoksia perustuslakeihin, jotta se muuttuisi rakennepoliittiseksi

Maahanmuuttoasioissa on oltava mielellään ylivarovainen kuin katuvaa. Työnperäistä maahanmuutoa pitäisi kannustaa jo ennen kuin rajaa ylittää eikä takautuvasti vasta kotouttumistoimissa. Mallia, miten tämä toeutetaan löytyy esimerkiksi Norjasta.

---------

Syy 6 – Venäjä-boikotti on lyhytnäköistä toimintaa Suomen kansantalouden näkökulmasta

Suomen ja Venäjän kauppasuhteella on pitkiä perinteitä ja vuoden 2015 sanktioiden kautta on aiheutettu kansantalouden näkökulmasta aikamoinen itsemurha. Ei pelkästään sen takia, että Venäjä kuuluu Suomen suurimpiin kauppakumppaneihin. Suomen euroedustajat eivät edes vaatineet minkäänlaista kompensaatiota EU:lta siitä, että vienti- ja tuontiluvut kärsivät paljon pahemmin kuin yksikään muu EU-maa sanktioiden takia. Suomea siis rinnastettiin esimerkiksi Ranskaan vaikka teollisuusrakenne on aivan toisenlainen.

Varsinaiset länsi-sanktiot eivät edes vaikuttaneet tuntuvasti Suomen ja Venäjän suhteisiin. Sen sijaan Venäjän lankeamat vastasanktiot olivat myrkkyä kansantaloudelle. Kuvissa 10 ja 11 näkyy, miten länsi-sanktiot (punainen viiva) vaikuttivat Venäjän ja Suomen tuonti- ja vientitrendeihin ja vastaavasti  Venäjän vastasanktio (vihreä viiva) vaikutus. Näyttää siltä, että Venäjälle ”kettuilu” voi aiheuttaa huomattavia haittoja Suomelle ja tuleville sukupolville talouden ja velanoton näkökulmasta.

(KUVA 10 - Venäjän vienti sanktioiden jälkeen)

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/vienti-venc3a4jc3...

(KUVA 11 - Venäjän tuonti sanktioiden jälkeen)

https://sibilizationnation.files.wordpress.com/2016/02/tuonti-venc3a4jc3...

Ratkaisu 6 – Venäjäsuhteet on palautettava tai vaihtoehtoisesti vaadittava EU:lta kompensaatiota

Venäjän kanssa on talousasiat saatava taas rullamaan. Jos se ei aatteiden perusteella onnistu on vaadittava EU:lta kompensaatiota sanktioiden kohtuuttoman suuresta haitasta.Suomi voisi sijaintinsa puolesta toimia myöskin ”kommunikaatiosiltana” Venäjän ja EU:n välille. Vastakkainasettelu mediassa tuo omia ongelmia. On parempi kuitenkin yrittää erotella politiikka ja valtiontalous toisistaan niin paljon kuin mahdollista.

----------

"Lisäsyy" (7) –  Miksi Suomeen ei investoida

Suomeen tulevat ”investoinnit” harvoin päättyvät reali-investoinneiksi ja käyttävät yleensä Suomea ”läpikulkumaana” tai ovat kohdennettuna tietyille firmoille. Näin esimerkiksi suuret kansainväliset firmat kierrettävät veroja sisäisten lainojen kautta eikä varsinaisia sijoituksia koskaan pääse investoimaan Suomeen. Suomi ei siis varsinaisesti houkuta keinottelijoiden tai osakesijoittajien rinnalle aitoja realisijoittajia . Syyt tähän tulevatkin jo tekstin alkuosiossa (muutama kohta lisättynä):

  • palkkojen joustamattomuus
  • verotuksen kannustamattomuus
  • kotimaisen alihankkijoiden vähäinen määrä
  • palkkaamisen ja irtisanomisen joustamattomuus
  • yritysten voittojen ja työvoiman korkea verotus
  • huono sää
  • huono yrittäjyyshenki- ja lainsäädäntö (varsinkin pien-/mikroyrityksille)
  • huono maahanmuuttopolitiikka ((on ollut helppoa) saada paljon pakolaisia, vaikea saada siirtolaisia)
  • liian vahvat työliitot/ joustamaton paikallissopiminen

"Lisäsyy" 8 - Raskas poliittiinen keinottelu

Seuraavassa postauksessa kirjoitan tarkemmin tästä. Valtionjohdon poliittisesti latautunut yhtiöittäminen ulkomaalaisille varainhoitoyrityksille, jotka käyttävät holdin-yhtiöitä veronkiertoon. Nämä ovat mm. KemiraGrowHow:n, Digita Oy:n ja Fortumin tapaukset. Näistä tulee vuosittain satojen miljoonien (jo muutaman vuoden verotappion määrä vastaa Suomen myyntivoiton määrä yhtiöittämisen aikana) verotappiot Suomeen (eivätkä siten päädy reaali-investoinneiksi). Lisää tästä ensi kirjoituksessa.

Lopuksi

Kuten näkyy "kilpailukyvyn" takana löytyvät monia tekijöitä eikä vanhoilla konsteilla tai toimintamalleilla tullaan koskaan pärjäämään nykyisessä maailmassa. Suomen talous on heikko, mutta niin on koko maailmankin talous, eikä Suomen kilpailukyky todellakaan ole heikko. Suurempi syy huonoon talousmenestykseen johtuvatkin mielestäni enemmänkin huonosta/ ei kohdennetusta maahanmuuttopolitiikasta, työliittojen joustamattomuudesta, Venäjän kauppasuhteiden heikosta tilanteesta sekä siitä, ettei Suomi tuota palveluita tai tuoteita, joita voisi myydä ulkomailla (yritetään parantaa kilpailukykyä työvoimapoliittisin syin, kun ongelma on vientikysynnän heikkoudessa).

Sibil

https://sibilizationnation.wordpress.com/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Hyvä blogi. Et kai poistele blogejasi vaan muutat sisältörakennetta kuntoon?

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Kiitos. Vahingossa poistin vanhan blogin domainin. Yritän jatkossa kirjoittaa suomen kielellä UusiSuomessa ja toisessa blogissa (pääosin) enganniksi, muutamia suurempia projekteja lukkunottamatta.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä kirjoitus ja selkeä analyysi. Toivoa sopii, että ministeritasollakin tämä blogi luetaan isolla ymmärryksellä. Tai no, ei hallitus mitään neuvoja tarvitse.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vm-suomen-talou...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Suomen kilpailukyky on roskatermi. Eri toimialoilla ja yriryksillä on erilainen kilpailukyky ja eri mailla on erilainen toimialaprofiili. Siksi eri maiden kilpailukykyjä ei voi vertailla:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202949-yrity...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Hyvä ja selkeä analyysi, ajalla jä järjellä kirjoitettu

Toimituksen poiminnat