*

Sibil Yanev Kirjoitan blogia yhteiskunnallisista asioista Suomessa. Ulkomaalaistaustaisena annan omia näkemyksiä varsinkin kotouttamispolitiikkaan liittyen.

Maahanmuuton UKK

Maahanmuuton UKK

question rain blogi

 

Alkuun

Kun seuraa nykyistä poliittista keskustelua on vaikea välillä saada selkoa siitä miten mahdollisia ongelmia kuuluisi Suomessa ratkaista. Jotkut näkevät jatkuvasti ongelmia ja toiset taas eivät yhtään. Toiset näkevät ongelmia lainsäädännössä ja toiset itse ihmisissä. Raja objektiivisen ja subjektiiviseen tarkasteluun on epätarkka, kun poliittiset päätökset tai toiminnat alkavat fyysisesti vaikuttamaan kansalaisten elämään tavalla tai toisella. Yhtäältä voisi kuulla, että hallitus ei tee tarpeeksi kansalaisia varten ja toisaalta, että lainsäädäntö estää radikaalisten toimintojen pikaista asettamista ja kansanallisia ja kansainvälisiä sopimuksia on noudatettava säntillisesti.

Oikeusvaltioissa ylin mahdollinen virallinen tulkinta siitä, miten asioita kuuluisi hoitaa löytyy toki lainsäädännöstä. Lait ovat toisaalta ihmisten luomia ja ovat aikasidonnaisia. Kun ajat ja tilanteet muuttuvat kuuluisi lakia päivittää myöskin. Myöskin on huomioitava, että korkeasta ammattitaidosta huolimatta (tai joskus tahallaan) lait ovat ristiriitaisia keskenään ja päällekkäisyyttä esiintyy ajoittain.

Haluan tarkistaa maahanmuuttoa objektiivisesti, siis siten että mahdollinen keskustelu voidaan käydä niin, että se aidosti perustuu tosiasioihin ja ratkaisuja tehtäisiin pitkällä tähtäimellä. Ratkaisut on oltava oikeudenmukaisia, mutta ennen kaikkea (varsinkin kotouttumispolitiikassa) realistisia ja toteutettavissa. Lainsäädäntöä on joskus työlästä seuloa läpi ja maallikolle (tai muillekaan) ei välttämättä aukeaa miten lait näkyvät käytännössä katukuvassa. Tämä asia mielessä ajattelin koota tämä kysymyskokoelma. Olen laatinut kysymyksiä, joita ihmisillä saataisi olla maahanmuuttopolitiikka liittyen. Olen pyrkinyt vastaamaan mahdollisimman maanläheisesti käyttämättä liikkaa ”turhia” juridisia termejä. Vastausten alla olen koonnut lain ja niiden pykälät, johon viittaan vastauksessa. Toivottavasti tämä teksti auttaa teitä löytämään vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita maahanmuuttopolitiikka on teitä askartanut. Tekstin lopussa on ohje, miten voitte kysyä lisää tai antaa vastine/oikaisupyyntöjä.

Tässä luettelo kaikista kysymyksistä. Voitte halutessanne siirtyä suoraan sinne mikä teitä kiinnostaa tietää. Klikkaamaalla kysymyksen pääsette suoraan sen kohdalla tekstissä. Jos haluamanne kysymys ei löydy listalta katsokaa tekstin lopussa ohje siitä, miten lisään sen luetteloon.

Huom. tämän luettelon keskipisteenä on antaa tarvittavat tiedot, joiden pohjalta voidaan luoda ennaltaehkäisevää lainsäädäntöä, joka torjuisi laitonta maahanmuuttoa. Tämä ei siis kattaa esimerkiksi työmaahanmuuttoa taikka viisumiasioita eikä ole tarkoitettua maahanmuutto-oppaksi. Toki näitäkin sivutetaan kysymyksissä.

Sibil Y.

Ulkomaalaistaustainen kansantaloustieteen opiskelija

—–

Kysymysluettelo – klikkaa kysymykseen, niin pääset suoraan vastauksen ääreen!

———-

”Pääkysymykset”

A – Mistä maahanmuuttopolitiikka ”koostuu”?

B –  Mitä eroa on turvapaikanhakijalla, siirtolaisella ja pakolaisella?

———-

Maahanmuutto

(ulkopolitiikka, kansainväliset sopimukset, turvapaikanhaku jne.)

M1 – Voiko turvapaikanhakija olla maahanmuuttaja tai siirtolainen?

M2 – Miten turvapaikkaa haetaan Suomesta?

M3 – Miten Suomesta voi saada turvapaikka / oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella?

M4 – Saako Suomesta helpommin turvapaikkaa kuin muissa EU maissa?

M5 – Voiko (sota)rikollinen saada oleskelulupaa Suomesta?

M6 – Houkuttaako Suomi erityisesti turvapaikanhakijoita?

M7 – Miksi Suomi houkuttaa turvapaikanhakijoita nimenomaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta?

M8 – Käytettäkö turvapaikkajärjestelmä väärin?

M9 – Miten palautuskiellon turvin perustuva maahanmuuttoa voidaan hillitä?

M10 – Mitä tarkoittaa, että turvapaikanhakemus raukeaa?

M11 – Voiko pakolaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle myöntää oleskelulupaa perhesiteen perusteella?

———-

Kotoutuminen

(sisäpolitiikkaa, työllistyminen, maahanmuuttajien palvelut jne.)

K1 – Kuinka pian turvapaikanhakijoille sallitaan työnteko saapuessaan Suomeen?

K2 – Paljonko kunnille maksetaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta?

————-

”Pääkysymykset”

———-

A- Mistä maahanmuuttopolitiikkaa ”koostuu”?

V:

Tätä kysymystä voidaan muotoilla muotoon: ”mitä lakeja otetaan huomioon, kun suunnitellaan maahanmuuttopolitiikkaa?”. Keskeisimpiä lakeja ovatulkomaalaislakikotoutumislakii, vastaanottolakikansalaisuuslaki, säilöönottolaki ,soveltamisalalaki ja yhdeenvertaisulaki.

Lakien lisäksi Suomi noudatta maahanmuuttoa koskien sopimuksia ja (Euroopan komission) direktiivejä ja asetuksia. Näistä tärkeimmät ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, kidutuksen vastainen yleissopimus, lasten oikeuksien sopimus ,Geneven pakolaissopimus, Euroopan komission pakolais- ja maahanmuuttodirektiivi.

Tekstin aikana viittaan siis näihin lakeihin ja sopimuksiin ja niiden pykäliin ja artikloihin. Alla luettelo näistä (Suomen) laista ja linkit niihin. (Suluissa arkikielessä tunnettu nimitys laista)

Viittaukset:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

B -Mitä eroa on pakolaisella, turvapaikanhakijalla, siirtolaisella ja maahanmuuttajalla?

V:

Yleisesti ottaen määritelmiä voidaan löysemmin käyttää arkikielessä. Juridisesti katsottuna kuitenkin tarkat määritelmät kirjataan varsinaiseen lainsäädäntöön. Tässä tekstissä kirjoitan arkikielellä mitä kullakin määritelmällä tarkoitetaan. Tarkastelen määritelmät Suomen näkökulmasta.Tarkemmat laissa määrätyt termit löytyvät vastauksen viitteissä.

Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka kuvastaa kaikkia pysyvästi Suomeen muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia taikka omistavat kaksois- tai kolmoiskansallaisuutta. Arkikielessä käytetään maahanmuuttaja synonyymisesti ulkomaalaisen ja pakolaisen kanssa. Tämä on kuitenkin lain silmissä väärin, koska niillä pätee eri lainsäädäntö.

Turvapaikanhakija on vieraan maan kansalainen , joka hakee kansainvälistä suojelua Suomesta. Kaikilla maailman kansalaisilla on oikeus hakea turvapaikkaa Suomeen ja hakuprosessi korvaa hakijan kaikki aikaisemmat statukset. Näin olleen laiton maahanmuuttaja muuttu lailliseksi turvapaikanhakijaksi, jos hän maan rajalla hakee turvapaikkaa.

Pakolainen on virastojen tai järjestöjen määrittelemä tunnuste eikä ihminen voi itse päättää siitä onko hän lain silmissä pakolainen. Pakolaisstatusta voi saada kahdella tavalla. Turvapaikanhakijan myönteinen turvapaikkahakemus muuttaa hakijan statusta hakijasta pakolaiseksi. (Myönteinen päätös ei aina tarkoita pakolaisstatusta vaan ainoastaan myönteinen oleskelulupa, josta pakolaisstatus on yksi mahdollinen edellytys.)  Vatsaavasti YK voi määrittää tietyin ehtoin ihmisiä pakolaisiksi. Tällaisia ihmisiä maa voi sitten vastaanottaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta eikä niiden kohdalla tarvitse tehdä turvapaikanhakuprosessi, koska se on tehty vaalmiiksi YK:n puoleelta.

Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa  Suomeen vapaaehtoisesti, esimerkiksi työn tai koulutuksen perässä.

Paperiton maahanmuuttaja / laiton maahanmuuttaja on ulkomaalainen, joka oleskelee Suomessa tai jossain muussa valtiossa ilman viranomaisten myöntämää lupaa. Hän on usein kaikkien virallisten järjestelmien ulkopuolella. Turvallisuudesta vastaavat viranomaiset käyttävät paperittomista sanaa laittomat maahanmuuttajat. Laiton maahanmuutaja on myös henkilö, joka pyrkii Suomeen ilman lupaa.

Oleskelulupa tarkoittaa ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa. Lupia voi myöntää monin eri syin esimerkiksi opiskelua tai työntekoa varten taikka ajankohtaisesti pakolaisaseman tai perheenkokoojan perhesiteiden perusteella.

Tässä yhteydessä ei ole olennasita tarkastella muita maahanmuuttotermeja kutenpaluumuuttaja tai siirtotyöntekijä. Näistä löytyy tarkempia määritelmiä mm. internetissä.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

———-

Maahanmuutto

(ulkopolitiikka, kansainväliset sopimukset, turvapaikanhaku jne.)

———-

M1 -Voiko turvapaikanhakija olla maahanmuuttaja tai siirtolainen?

V: Ei.

Turvapaikanhakija voidaan ajatella olevan ”elävä vireellä oleva asiakirja”, josta lopullista päätöstä odotellaan. Häntä ei siis voida kategorisoida mihinkään muuhun kategoriaan kuin turvapaikanhakijaksi. Vasta päätöksen jälkeen hän saa pakolaisstatuksen, oleskeluluvan tai kielteisen päätöksen eli maahantulokielto. Näin olleen rajalla maahanmuuttajasta voi tulla turvapaikanhakija, mutta turvapaikanhakijasta tulee maahanmuuttaja vain, jos hän saa oleskeluluvan ja hänestä tulee pakolainen vain, jos hänelle myönnetään sitä statusta.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M2 – Miten turvapaikkaa haetaan Suomesta?

V:

Turvapaikkaa voi hakea kuka vaan (jolla ei ole Suomen kansalaisuutta) Suomen rajalla riippumatta maahanmuuton alkuperäisestä tarkoituksesta. Näin olleen niin siirtolainen kuin laiton maahanmuuttajakin ovat molemmat oikeutettuja hakemaan kansainvälistä suojelua. Anoessaan turvapaikkaa maahanmuuttajasta tulee automaattisesti turvapaikanhakija ja voimaan tulee erilainen lainsäädäntö, joka perustuu kansainvälisiin pakolaissopimuksiin. Hakijasta ei tule automaattisesti pakolainen, vaan sitä statusta myönnetään, jos turvapaikkahakemusta hyväksytään.

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M3 – Miten Suomesta voi saada turvapaikka / oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella?

V:

Kansainvälisissä sopimuksissa on tarkkaan määritelty ehdot , joiden pohjalta voidaan turvapaikanhakijalle myöntää turvapaikkaa. Niitä on kaksi (1 ja 2). Tämän lisäksi Suomella (ja Ruotsilla) on ylimääräinen ehto, joka perustuu humanitaariseen suojeluun, joka ei ole kirjattuna kansainvälisissä pakolaissopimuksissa ja on voimassa ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa (3) . On olemassa vielä neljäskin mahdollisuus oleskeluluvalle- poissulkemislausekkeita sovellettaessa (4). Tämän lisäksi turvapaikka voi saada pakolaiskiintiön kautta ja perheyhdistämisen yhteydessä (5,6)

Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää turvapaikkaa/oleskelulupaa seuraavilla tavoilla:

  1. Turvapaikka (pakolaisstatus) – Jos joutuu hakijan kotimaassa vainon kohteeksi (laissa tarkasti kuvatut ehdot)
  2. Toissijainen suojelu (oleskeulupa) – Jos 1. ehto ei täyty. Jos palautuksesta hakijalle koituu vakava haittaa (tarkasti kuvatut ehdot tästäkin)
  3. Humanitaarinen suojelu (oleskelulupa) – Jos 1. ja 2. ehdot eivät täyty. Jos hakija ei voida palauttaa kotimaahaan luonnonkatastrofin tai yleisen turvallisuustilanteen takia , joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta
  4. Oleskelulupa poissulkemislausekkeita sovellettaessa (oleskelulupa). Jos 1., 2. ja 3. ehdot eivät täyty johtuen siitä, että hän on tehnyt törkeä rikosta/sotarikosta ennen Suomeen saapumista hakijalle voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa enintään vuodeksi kerrallaan, jos hän joutuisi vainon kohteeksi kotimaassa palautuksen yhteydessä (palautuskielto).
  5. Pakolaiskiintiö (pakolaisstatus) – Suomeen voidaan ottaa pakolaiskiintiössä UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. Pakolaiskiintiöllä tarkoitetaan uudelleen sijoitettavien kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ulkomaalaisten vastaanottoa valtion kunkin vuoden talousarviossa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
  6. Perhesiteen perustella (pakolaisstatus/oleskelulupa) – perhesiteen perusteella voi saada oleskelulupaa ulkomaalaisen pakolaisena/toissijaisen suojelun tarpeessa oleva perheenjäsen

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M4 –  Saako Suomesta helpommin turvapaikkaa kuin muissa EU maissa?

V: Kyllä.

Kaikki EU-maat noudattavat kansainvälisiä pakolaissopimuksia antaessaan turvapaikkaa. Suomi (ja Ruotsi) kuitenkin sallivat näiden ehtojen lisäksi ylimääräisiä mahdollisuuksia (humanitaarinen suojelu) turvapaikan myöntämiselle mikäli kansainväliset ehdot eivät täyty. Näin olleen myöskin perheenkokoojan oikeudet ovat Suomessa paremmat kuin muissa EU-maissa.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M5 – Voiko (sota)rikollinen saada oleskelulupaa Suomesta?

V:Ei / Kyllä.

  1. Ei.

Turvapaikka jätetään antamatta ulkomaalaiselle, joka on tehnyt tai jonka on perusteltua aihetta epäillä tehneen vakavan rikoksen kuten esimerkiksi rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan ennen saapumista Suomeen. Tarkemmat ehdot löytyvät ulkomaalaislaissa.

  1. Kyllä

Kuitenkin poissulkemislausekkeita sovellettaessa voidaan myöntää enintään vuodeksi kerrallaan oleskelupa, jos palautumisen johdosta hakija joutuisi vainon kohteeksi kotimaassaan.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M6 – Houkuttaako Suomi erityisesti turvapaikanhakijoita?

V: Kyllä, mutta ei Syyriasta.

Suurin osa Eurooppaan pyrkivistä turvapaikanhakijoista ovat Syyriasta. Suomeen pyrkii vuonna 2015 loppusyksystä lähtien kuitenkin turvapaikanhakijoita eniten Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Näiden valtioiden turvapaikanhakijat ovat selvästi yliedustettuna Suomessa verrattuna muihin EU-maihin.

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan muiden kuin näiden kolmen maiden hakijoiden kohdalla ei ole tullut huomattavia heilahduksia. Jonkin verran tullut lisää turvapaikanhakijoita näistä maista: Iran, Eritrea, Bangladesh ja luonnollisesti Syyria, mutta muutos on huomattavasti pienempi kuin muiden EU-maiden. Tämän lisäksi suuri lisäys on tapahtunut nk. tuntemattomien kansalisuuksien kohdalla. Yleisesti nämä ovat alaikäisiä lapsia, joiden kotimaasta on hankalaa saada varmaksi todettua tietoa.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M7 – Miksi Suomi houkuttaa turvapaikanhakijoita ja nimenomaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta?

V:

Suomen lainsäädäntö takaa helpommin oleskeluluvan saanti verrattuna muihin EU-maihin. Tämän lisäksi Suomella on ulkomaalaislaissa säädetty palautuskielto Irakin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten palautuksiin, koska niiden turvallisuutta ei voida taata , jos niitä palautettaisiin. Suomessa on toistaiseksi vielä hyvät edellytykset, että perheenkokooja voi tuoda perhejäsenensä Suomeen.

Suomen  suhteellisen suuri vastaanottorahan määrä korreloi positiivisesti hakijoiden suuren määrän kanssa. Alaikäisen lapsen eritysoikeudet houkuttavat hakijoita, jotka väittävät olevansa alaikäisiä. Suomen oikeusturvan vahva käytäntö houkuttaa myös  – päätöstä voi valittaa useaan otteeseen ja lopullista päätöstä voi siten venyttää pitkään. Muutoshakemuksen (=valtitus) aikana hakija on oikeutettu lain määräämiin sosiaalisiin palveluihin. Tämän lisäksi monella hakijalla on sukulaisia Suomessa, mikä helpottaa oleskeluluvan saantia perhesyin vedoten.

Mutta kenties isoin syy, joka erottaa nimenomaan näiden kolmen maiden suhteellinen hakijamäärä  on jo yllä mainittu palautuskielto. Ja varsinkin karkoituspäätöksen yhteydessä. Karkoituspäätöstä ei voi panna täytäntöön ,jos hakijaa voi joutua vainon tai kidutuksen kohteena kotimaassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa lopulta sitä, että kunhan hakija, jonka kotimaa on yksi näistä kolmesta, saapuu Suomen rajojen sisäpuolelle (laillisesti tai laittomasti), häntä ei voida käytännössä poistaa maasta ennen kuin turvallisuus hakijan kotimaassa on parantunut, palautussopimusta luodaan hakijan kotimaan kanssa taikka takaisinoottosopimuksia vahvistetaan. Näistä vaihtoedoista lisää kysymyksessä 11.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M8 – Käytetääkö turvapaikkajärjestelmä väärin?

V:

Vuonna 2012 sisäministeriö laati ”Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2012-2015”. Selvityksen mukaan laittomasti maassa tavatuiksi luetaan ulkomaalaisrikkomukseen syyllistyneet henkilöt sekä sisämaassa turvapaikkaa hakeneet, joilla ei ole henkilöllisyys- tai maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja. Silvitys tarkentaa:  ”Vaikka sisämaassa turvapaikkaa hakeneet ulkomaalaiset tilastoidaan laittomasti maassa tavatuiksi, heidän oleskelunsa Suomessa muuttuu lailliseksi turvapaikkahakemuksen tekemisen johdosta. Aiemmin selvästi suurin osa laittomasti tavattujen ryhmään kuuluvista oli henkilöitä, joiden ilmi tulemiseen viranomaiset eivät juuri voi omalla toiminnallaan vaikuttaa eli edellä mainitut sisämaan turvapaikanhakijat.”

Raportti tiedosti, että ”tehokkaan maastapoistamistoiminnan esteenä on tällä hetkellä se, että jonossa on täytäntöönpanokelpoisia maastapoistamispäätöksiä ns. haastaviin kohdemaihin (Irak, Somalia ja Afganistan), jonne palauttaminen on erittäin vaikeaa, jos ei peräti mahdotonta.”

Kiteytettynä raportti kertoi, että laittoman maahantulon ja laittoman maassaolon syynä olivat oleskelu viisumin umpeutumisen jälkeen (pääosin Nigerialaiset opiskelijat) ja turvapaikanjärjestelmän väärinkäyttö, jolloin maahaan jäädään, vaikka oleskelulupa ei myönnetä. Tämän lisäksi maasta ei voida käytännössä poistaa estoitta karkoituspäätöksen saaneita irakilaisia, afgaaneja sekä somalialaisia.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M9 – Miten palautuskiellon turvin perustuva maahanmuuttoa voidaan hillitä?

V:

1.Palautussopimustsen luonti ja vapaehtoisen paluun tehostaminen

Maihin, missä palautuskielto estää karkoituspäätöksen täytäntöönpanoa voidaan yhtenä ratkaisuna esittää kahdenvälisen yhteistyöpöytäkirjan (Memorandum of Undersstanding – MoU-sopimus) laatiminen sekä vapaaehtoisen paluun tehostaminen kyseisiin maihin.

  1. Takaisinottosopimusten tehostaminen

EU:n komission kolmansien maiden kanssa neuvottelemat takaisinottosopimukset ja takaisinottosopimuksiin kahdenvälisesti solmitut täytäntöönpanopöytäkirjat helpottavat käytännön yhteistyötä maastapoistamispäätösten täytäntöönpanossa.

  1. Poikihallinnoinen toimintamalli

Maasta poistettavien identifiointia tulee tehostaa myös moniviranomaisyhteistyöllä. Yhteistyötä tarvitaan niin kansallisesti kuin kansainvällisesti. Yhteistä sormenjälkiin perustuva rekisteriä on voitava teknisesti käyttää poikkihallinnollisesti.

  1. Tehostettua ennakkotorjunta ja maastapoistumispäätösten täytäntöönpanoa

Ulkomaalaislain mukainen säilöön ottaminen on tärkeä turvaamistoimenpide maahantulon edellytysten selvittämisen ja maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon toteuttamisessa. Suomessa on liian vähän säilöönottotiloja ja poliisi joutuu käyttämään omia resursseja säilöön ottamisessa. Tämä heikentaa huomaattavasti ennaltaehäisevää laittoman maahanmuuton torjuntaa. Säilöönottokapasiteetin vähyys vaikuttaa myös maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon nopeuteen. Uusien  säillöönottopaikkojen käyttöönottoa vastustetaan voimakkaasti ihmisoikueuselinten toimesta. Vuoden 2012 sisäministeriön raportti täsmentää:  ”Tilanne (=ei tarpeeksi säillöönottokapasiteettia) on edelleen ihmisoikeuselinten esittämien kriteerien vastainen eikä myöskään tue hallitusohjelman tavoitetta mahdollisimman nopeasta maastapoistamispäätösten täytäntöönpanosta.”

  1. Tehostettua lupaharkinta / paremmin kohdennettua oikeusturvaa

Lupa oleskella maassa voidaan evätä, jos on perusteltua syytä epäillä hakijan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Lähtökohtaisesti ennakkovalvonta on aina jälkivalvontaa tehokkaampaa ja edullisempaa. Erilaisiin lupiin liittyvien prosessien kesto vaikuttaa myös tehokkuuteen. Nykyinen luvan peruuttamis- ja karkottamisprosessi tuomioistuinkäsittelyineen on aikaa vievää ja saattaa vaikeuttaa tehokasta laittoman maahantulon torjuntaa.

Tarkempi lista laittoman maahanmuuton torjunnan toimenpidesuosituksista löytyy tässä.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

M10 – Mitä tarkoittaa, että turvapaikanhakemus raukeaa?

V:

Ulkomaalaislaki antaa selkeä vastaus:

Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen raukeamisesta, jos hakija on kuollut tai hän on poistunut tai hänen katsotaan todennäköisesti poistuneen Suomesta.

Hakijan katsotaan poistuneen todennäköisesti Suomesta, jos hänen olinpaikkansa on vastaanottokeskuksesta saatavan tiedon mukaan ollut tuntematon vähintään kahden kuukauden ajan tai häneen ei ole vähintään kahteen kuukauteen saatu yhteyttä hänen viimeksi ilmoittamiensa yhteystietojen avulla.

Jos hakija ilmoittautuu toimivaltaiselle viranomaiselle sen jälkeen kun Maahanmuuttovirasto on 1 momentin nojalla tehnyt päätöksen hänen hakemuksensa raukeamisesta, hänelle kerrotaan oikeudesta tehdä uusi hakemus.

Todellisuudessa raukeamispäätöksen merkintä voi tarkoittaa  laittomasti maassa oleskelua.

Viitteet:

—–

M11 – Voiko pakolaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle myöntää oleskelulupaa perhesiteen perusteella?

V: Kyllä.

Ulkomaalaislain 115§:n mukaan kyllä. Myös pakolaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella. Tällöin edellytyksenä on, että Suomessa on tarkoitus jatkaa jo aikaisemmin vietettyä kiinteää perhe-elämää tai omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta omaisesta. Riippuvuus tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta. Pelkkä taloudellinen riippuvuus ei merkitse täyttä riippuvuutta. Myöskään heikko terveydentila ja hoidon tarve eivät sellaisinaan ole oleskeluluvan myöntämisperusteita. Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä turvattua toimeentuloa.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

————-

———-

Kotoutuminen

(sisäpolitiikkaa, työllistyminen, maahanmuuttajien palvelut jne.)

———-

K1 – Kuinka pian turvapaikanhakijoille sallitaan työnteko saapuessaan Suomeen?

V:

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus eli oikeus tehdä ansiotöitä ilman oleskelulupaa astuu voimaan, kun turvapaikanhakemuksen tekemisestä on kulunut 3 kuukautta. Jos turvapaikanhakija on saapunut maahaan ilman papereita odotusaika on silloin 6 kuukautta.

Työnteko-oikeus kestää siihen saakka, kunnes turvapaikkahakemuskesta on annettu lopullinen päätös eikä valituslupa myönnetään.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

—–

K2 – Paljonko kunnille maksetaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta?

V:

Jokaiselle kunnalle , jossa on kotouttamisohjelmaa valtio on velvollinen maksamaan korvausta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Korvaus on 2300e/vuosi, jos hakija on yli 7-vuotias ja 6845e/vuosi, jos hakija on alle 7-vuotias. Maksuaika on kiintiöpakolaisen kohdalla 4 vuotta ja muiden osalta 3 vuotta. Valtio sitoutuu korvaamaan myös kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia, tulkkaus- ja käännöspalvelujen kustannuksia sekä toimeentulotukikustannuksia. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinohallinto rahoittaa kotoutumiskoulutusta ja opetushallinto valmistavaa opetusta.

Lisäksi kunnille maksetaan 20 000e bonuslisä vuodesta 2015 lähtien kertaluonteisesti johtuen turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä. Lisä maksetaan EU:n erillismäärärahasta.

Viitteet:

TAKAISIN LUETTELOON

 —–

Takaisin alkuun pääset tästä

——————————–

———————————

———————————

Tämän tekstin idean takana on laajentaa sitä teidän lukijoiden kysymyksillä, jotta saadaan edes jotenkin objektiivinen viittaustekstiä, kun lainsäädännöstä tai maahanmuutosta keskustellaan. Media on myöskin syytä paneutua tarkemmin lainsäädäntöön ja välttää yliviihtellistämistä tai mielipiteisiin painottuva journalismia.

Jos haluaisit kysyä jotain maahanmuutosta tai kotoutumisesta niin voisit kirjoittaa kysymyksesi viestikenttään. Pyrin laatimaan objektiivisen vastauksen sille mahdollisuuksien mukaan. Toivottavasti ajan myötä tästä tekstistä voi saada helposti tietoa, kun maahanmuutossa ihmeityttää jotkain.

Vaihotehtoisesti voisit lähettää kysymykset tähän osoitteeseen:

sibilpolitical@gmail.com

———

———————————————————————————————————————

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

Toimituksen poiminnat